Väsbyn Suomi-Seuran historia

Väsbyn Suomi-seuran juuret ulottuvat vuoteen 1939, jolloin Yrjö Haapanen muutti Upplands Väsbyyn ja perusti paikkakunnalle suomalaisen saunan. Sauna toimi täällä asuneiden suomalaisten ensimmäisenä kokoontumispaikkana, ja sitä voidaan pitää eräänlaisena ensimmäisenä ”Suomi-seurana”.

Varsinainen Suomi-seura perustettiin 20. lokakuuta 1963. Perustamiskokouksessa Teuvo Ikonen lausui seuran synnyinsanat ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Alkuvuosina seura toimi useissa eri tiloissa, kunnes se sai kunnalta omat toimitilat Dragonvägeniltä vuonna 1975. Toiminta lähti nopeasti käyntiin: jo ensimmäisen puolen vuoden aikana järjestettiin tansseja ja erilaisia illanviettoja.

1960-luvulla seuran toiminta laajeni kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan tapahtumien pariin. Myös jokavuotiset joulu- ja äitienpäiväjuhlat vakiintuivat osaksi ohjelmaa.

1970-luvulla käynnistyi aktiivinen nuorisotyö, jonka merkityksen myös kunta huomasi ja alkoi tukea seuran toimintaa. Nuorille järjestettiin askartelukerhoja sekä myöhemmin leikki- ja laulukerhoja. Vuonna 1973 järjestettiin ensimmäinen Suomi-viikko, josta muodostui pitkäaikainen perinne. Myöhemmin Centrumin uudistamisen jälkeen tapahtumaa ei kuitenkaan voitu enää järjestää siellä.

Liikunta ja urheilu ovat olleet tärkeä osa seuran toimintaa alusta lähtien. Pöytätennistä pelattiin aktiivisesti ja lajissa järjestettiin jopa mestaruuskilpailuja. Myös lentopalloharrastus alkoi näihin aikoihin, ja se jatkuu seurassa edelleen.

Pesäpallotoiminta käynnistyi vuonna 1964. Nykyään pelataan myös perhepesistä, jossa pienimmätkin lapset pääsevät mukaan. Seuran pesäpalloilijat osallistuivat pesäpallon World Cup -turnaukseen Porissa vuonna 2009, ja suunnitelmissa oli osallistua myös Australian kisoihin vuonna 2012.

1980-luvulla seuran koulujaosto toimi aktiivisesti suomenkielisten luokkien puolesta. Lisäksi järjestettiin perhepäiviä ja myyjäisiä. Tuolloin käynnistyi myös lähiradiotoiminta sekä seuran oman tiedotteen julkaiseminen.

1990-luvulla kuntaan saatiin suomalainen koulu, ja lapsille suunnattu toiminta siirtyi pääosin sinne. Seuran puitteissa jatkettiin kuitenkin aktiivisesti liikuntaa, kuten sählyn ja pesäpallon pelaamista. Pesäpallotoiminnassa oli mukana runsaasti nuoria. Muutenkin seurassa oli vilkasta toimintaa: askarreltiin ja tehtiin käsitöitä, valmistettiin ruokaa, vietettiin aikaa yhdessä ja järjestettiin yhteisiä matkoja.

2000-luvulla seura on kohdannut uusia haasteita. Ruotsiin on tullut uusi kielilaki sekä hallintoaluejärjestelmä, johon myös Upplands Väsby kuuluu. Laki velvoittaa kuntaa järjestämään suomenkielisiä palveluja, kuten vanhustenhoitoa. Suomi-seura osallistuu aktiivisesti tämän toteutumisen edistämiseen. Seura seuraa myös, että kielilakiin ja hallintoalueisiin liittyvistä oikeuksista tiedotetaan sekä suomalaisille että ruotsalaisille.

Lisäksi seura pyrkii edistämään suomen kielen säilymistä ja käyttöä. Hyvä tapa tukea tätä on osallistua seuran tapahtumiin – tai tulla mukaan vaikka vain juttelemaan.

Suomi-Seura on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys.

Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.